Horna
Текст песни Verikammari

Verikammariin on koottu osa mennytta,
Osa taidetta ja osa silkkaa roskaa.
Yhteinen piirre on aina ollut kaikilla,
Elavasta on tehty taalla kuollutta.

Olen kerailija, kenties hieman liikaakin,
Mutten koskaan ole kiinnostunut ajasta,
Mietin aina kuinka paljon joku on karsinyt
Jollen itse hanta hautaan raahannut.

Verikammariin on kuollut moni kristitty,
Vaikka kyse on ollut ihmisista yleensa.
Kuten naytelmassa Faustkin antoi sielunsa,
Annoin itsekin sen sarvikruunulle.

Olen kirjailija, kenties liikaa tuumaillut,
Mutten koskaan ole kiinnostunut rajoista.
Mietin aina kuinka paljon joskus kirjoitin
Silla vareista on loisto haalennut.
Verikammariin on koottu moni kohtalo,
Ajanhuoneen nurkkiin jaanyt maatumaan
Vaikka tyhjyydessa olen aina hallinnut.
Myrkynvihreaa ja rikkonaista mustaa.