Juha Vainio
Текст песни Kyläkauppa

( Sav. Toivo Karki, san. Juha Vainio)

Kuulen kaukaa jo aanet kaupungin.
Seutu outo nyt on mut' kuitenkin
taalta lahdin ja tanne palasin.
Tuskin kohtaan ma yhtaan ystavaa.
Toiset muuttaneet maisemaani on.
Olen taalla ma vieras, koditon.
Savut tehtaiden peittaa auringon.
Kivikirkosta ristia en naa.

Kylakauppa yksinainen
kuollut on tien haaran luo
Kylakauppa yksinainen,
kaikki muistot mieleen tuo.

Sielta lapsena ostoksemme hain.
Mita pyysin, sen aina myoskin sain.
Siella myytiinkin melkein mita vain,
piikkilangasta siskonmakkaraan.
Kaikki tuttuja oli keskenaan,
siella tormasi aina ystavaan.
Jutut kauppiaan kylla mursi jaan.
Siella kertoa saattoi huolistaan.

Kylakauppa yksinainen
kuollut on tien haaran luo
Kylakauppa yksinainen,
kaikki muistot mieleen tuo.

Kaupan tyttoa salaa ihailin,

hanen silmistaan oisin uneksin.
Asioita ma aina keksinkin,
etta tyttoni jalleen nahda voin.
Vuodet vierivat lahdin kulkemaan.
Luulin, etta ma siten paljon saan.
Muistin tyttoain tuskin ollenkaan.
Maailmalla vain pettymykset koin.

Kylakauppa yksinainen
kuollut on tien haaran luo
Kylakauppa yksinainen,
kaikki muistot mieleen tuo.

Taysin outo on kotiseutu taa,
kauppa vanha tuo pian haviaa.
Puskutraktorin alle sekin jaa.
Elaa taalla en millaan enaa voi.
Supermarket ja haly ihmisten.
Mitaan lampoa taalta loyda en.
Meni onneni ajat nuoruuden.
Miksi lahdinkaan silloin mina pois?

Kylakauppa yksinainen
kuollut on tien haaran luo
Kylakauppa yksinainen,
kaikki muistot mieleen tuo.




Thanks to MATikka