Radiopuhelimet
Текст песни Sakramentti-Jaakko

Omituinen mies
Omituinen nimi
Sakramentti-Jaakko
kaiken maailman salli

Tuo seikkaileva huijari
saarnaava matkakumppani
nuorempana seilasi
tuolla puolen paivantasaajan
Nyt Rovaniemelta Kemiin ja takaisin
matkustaa alin omaan

Sakramentti-Jaakko
ajaa kuin hullu
valkoisella hevosellaan

Levoton, kumma mies
taloissa kay saarnaamassa
Kuolleenmeren laivasta
Ja noilla samoilla matkoilla
hoitaa hevoskauppoja
kyyditsee yottomanyon morsianta
nayttaa rukoilevalta miehet ja
Keminmaan vanhan kirkon
ja sen lattialautojen alla
makaavan matanemattoman ruumiin

Sakramentti-Jaakko
Tuo nahkapukuinen
hupaisa ja outo mies...

Ensin han houkuttelee vakea tansseihin
missa naurunjumala lakkaamatta
naisten kainaloita kutittaa
ja saa kaikki ilosta kirkumaan
ja vie sen jalkeen mukanaan
synkan saarnaajan seuroihin
kyynelhelmia valuttamaan

Taas Jaakko tempaa mukaan
paattomilla tarinoillaan

Han huitoo ja huutaa
kuin hullu-Heikki markkinoilla
eika lakkaa muistuttamasta
yksinaisesta piruparasta
vanhasta vihtahoususta
joka Lapin helvetissa
yksin istuu ikavoimassa
”On kuumat kylpylat kylmillaan
eiko kukaan tanne pyri enaa!”

Sakramentti-Jaakko saarnaa
ja vaikka kuulijan sydanta jo kouristaa
han jatkaa loputonta loruaan