Tapio Rautavaara
Текст песни Heila Heinolasta

(Sav. Toivo Karki, san. Pauli Salonen)

Tukkiniput valuu viela Kymijoen pintaa.
Ne murusia muistojen mieleen toi.
Yhtiolle olen kerran tehnyt taalla hintaa,
ne vuodet aina helposti muistaa voi.

Ja hei, vaan hei, oli heila Heinolasta.
Tukkeja virralla uiteltiin.
Ja hei, vaan hei, ja se heila Heinolasta
saa yha mietteeni menneisiin.

Kerran pani kymppi minut uiton vahti hommiin,
kun toiset lahti kilvalla tansseihin.
Suma syntyi surkea ja kaikki meni pommiin,
kun heila tuli mieleeni tietenkin.

Ja hei, vaan hei, oli heila Heinolasta.
Tukkeja virralla uiteltiin.
Ja hei, vaan hei, ja se heila Heinolasta
saa yha mietteeni menneisiin.

Silta-arkun kulmaan rikoin pirun monta lauttaa.
Ma tuijottelin sillalle liikaa vain.

Kirosihan kymppi, mutta mita sekaan auttaa,
kun heila istui kaiteella vilkuttain.

Ja hei, vaan hei, oli heila Heinolasta.
Tukkeja virralla uiteltiin.
Ja hei, vaan hei, ja se heila Heinolasta
saa yha mietteeni menneisiin.

Virta vetaa kaiken mita laineille sen antaa.
Kai paljon mina turhia haaveilin.
Liian harvoin veneenkokka tavoitteli rantaa
ja heila meni toiselle tietenkin.

Mutta hei, vaan hei, oli heila Heinolasta.
Tukkeja virralla uiteltiin.
Ja hei, vaan hei, ja se heila Heinolasta
saa yha mietteeni menneisiin.

Ja hei, vaan hei, oli heila Heinolasta.
Tukkeja virralla uiteltiin.
Ja hei, vaan hei, ja se heila Heinolasta
taas vei mun mietteeni menneisiin.




Thanks to MATikka